Helsingin Sanomissa Ann-Mari Huhtanen kirjoitti tammikuussa kolumnin: Aivoissamme on juuri nyt ruuhkaa - ja se tekee meistä tyhmempiä. Tämän lupasin linkata luettavaksi.
Kuvituskuva lainattu HS:sta |
Uskon, että "melkeinsitoutujilla" tai muillakaan kiirehtijätyypeillä ei ole hätää. Olemme aloittaneet mielenkiintoisen matkan kohti Kiireenkesytystä!
Kiitos Eeva linkistä! Luin myös tuon kolumnin silloin kun se ilmestyi, ja kyllä se pistää miettimään. On jotenkin niin helppo jymähtää sellaiseen pinnalliseen "nopeiden palkintojen klikkailuun", kun loppupeleissä olisi palkitsevampaa vähän haastaa itsensä.
VastaaPoistaTuttu tyyli itsellenikin. Suorituskeskeinen ja nopeutta arvostava kulttuurimme ja aikamme tukee tätä. Minulla ei ole valmiita vastauksia siihen, miten olla täysin läsnä yhdessä tehtävässä ja kohtaamisessa kerrallaan, mutta uskon, että se on tärkeää paitsi itsellemme myös työn laadulle ja vuorovaikutuksen onnistumiselle.
VastaaPoistaUsein melkein läsnä riittää, jos vaihtoehto on, ettei ollenkaan. On kuitenkin kuluttavaa olla jatkuvasti jakaantunut. Mistä löytyisi vinkkejä tämän fiksuun säätelyyn?
VastaaPoista