perjantai 18. joulukuuta 2015

Kiitos siitä, että olet mukana rakentamassa uutta



Suuria suunnitelmia ja tosirooleja
Tämän vuoden loppuinventaarin aika on lähellä. Monta hyvää juttua toteutui ja monta loistavaa suunnitelmaa jäi vielä vaiheeseen. Ensi vuoden tavoitteita ovat Kiireenkesyttäjien Klubin avaus ja sosiaalisen median entistä näkyvämpi hyödyntäminen. 

Kaksi kiireenkesytyskirjaa on nyt työn alla. Lastenkirjan sisältö on hahmottunut ja kuvittaja tulossa ensi viikolla Nizzaan talkoisiin. Anna-Liisa Niemelän kanssa jatkamme alkuvuodesta Suomi kesyttää kiireen -kirjan suunnittelua. Siihen tarvitsemme inspiroivia kertomuksia tosielämän muutoksista. Mieluusti otan vastaan sinun ja yhteisösi pieniä tai suuria tarinoita. 

Voimalauseita facebookissa

Kiireenkesytyksen facebook-sivuilla vierailee useita vakifanittajia.  Keräsin fb-sivujen joulukalenterin 24 voimalausetta Timetamerin Pinterest-kansioon nimeltä Kiireenkesyttäjä. Voit ladata niitä sieltä käyttöösi, jos haluat. Ja suosittuja  Kiireenkesyttäjän voimalausepakkoja voi nyt ostaa osoitteesta kiireenkesytys.fi/kauppa. Sieltä saat kaikkea muitakin kiireenkesytysmateriaaleja.

 Uusia tosirooleja ensi vuodelle

Seuraaviin Tosirooli Matchmaking -korttipainatuksiin lisätään kolme uutta roolia: Vimmainen kokeilija, Luova oppija ja Kokeiluun kannustaja. Koska tarvitsen niitä. Mitä sinä tarvitset?

Kiitän yhteistyöstä kanssasi tänä vuonna ja toivon, että voimme ensi vuonna ilolla, optimismilla ja luovuudella rakentaa uutta ja keskittyä tekemään hyvää ja hyvin. 


Anja 

maanantai 7. joulukuuta 2015

Meritähtimallilla ketterää palautetta

Tänään olemme jutelleet lean-ajattelutavasta, ja puheeksi tuli myös ketterän kehittämisen menetelmät. Olen itse napannut IT-maailmasta meritähtimallin, jonka avulla voi pyytää palautetta tai auttaa löytämään kehittämiskohteita. Mielestäni sen juju näkyy luovu ja vähennä -osioissa. Useinhan vain haalitaan lisää tekemistä ja kehittämistä, eikä muisteta että jotain vanhaa ja toimimatonta voisi varmaan jättää pois.


torstai 20. elokuuta 2015

Tamoran kehittäjäkahvila on auennut!

Hei,


Olemme avanneet uuden vuorovaikutuksen kentän kehittäjillemme. Joka kuukauden ensimmäinen
keskiviikko kehittäjät ovat tervetulleita vaihtamaan ajatuksia keskenään, keskustelemaan
kehittämisestä tai vain juomaan pullakahvit hyvässä seurassa Tamora Ubiikkiin. Tervetuloa!



Muistakaa myös kattava "Tahdon coachingia" palvelumme nyt 24/7!

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Sano kyllä!




Sano kyllä! -kampanja kannustaa työelämän uudistamiseen

Työelämän kehittämiseen kannustava Sano kyllä! -kampanja käynnistyy maanantaina 22.6.2015. Sen tavoitteena on innostaa kaikkia suomalaisia omilla työpaikoillaan ja omalla esimerkillään tarttumaan työelämän muutoshaasteisiin. Syksyllä jatkuva kampanja sisältää radio- ja verkkomainontaa. Kampanjasivusto löytyy osoitteesta www.sanokyllä.fi [http://www.sanokyllä.fi]

Sanokyllä.fi -sivustolla muistutetaan, että jokainen voi vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen – unohtamatta kuitenkaan koko työyhteisön merkitystä muutoksen mahdollistajana. Sivustolta löytyy myös leikkimielinen ”Millainen työelämän uudistaja olet?” -testi.

– Kesällä monella on aikaa miettiä omia tavoitteitaan ja mitä tulevaisuudelta odottaa. Sano kyllä! -kampanjalla muistutamme, että meiltä odotetaan nyt uudenlaista asennetta työelämän muutoksiin. Muutos ei ole yksilösuoritus vaan joukkuepeliä. Paras hyöty saadaan aikaan, kun kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys siitä miksi muutosta tehdään, toteaa hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kampanja on osa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa Työelämä 2020 -hanketta. Sen tavoitteena on, että Suomen työelämä olisi Euroopan paras vuonna 2020. Huipulle kipuaminen edellyttää sopeutumista uuteen toimintaympäristöön ja kehittymistä erityisesti johtamisen, innovoinnin ja digitalisaation saralla.

– Työyhteisöissä uudistuminen edellyttää henkilöstön osallistamista ja olemassa olevien resurssien hyödyntämistä. Onnistuminen riippuu siitä, kuinka usein sanomme uudistumiselle kyllä. Yhdessä innovoiminen synnyttää enemmän ideoita sekä vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Avoimuus ja vuorovaikutus luovat maaperää kokeiluille ja muutosten läpiviemiselle. On kitkettävä pois sellaisia rakenteita, jotka estävät luovuuden ja uudistumisen, Klemetti toteaa.

Myös Porin SuomiAreenalla puhutaan työelämän uudistamisesta torstaina 16. heinäkuuta

Kampanjan teema on esillä myös SuomiAreenalla heinäkuussa. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström avaa 16.7.2015 klo 10.30 Eetunaukion lavalla järjestettävän keskustelutilaisuuden työelämän uudistumisesta yksilön ja yhteisön näkökulmasta otsikolla: ”Ei. Ehkä. Kyllä! – Uudistumisen voima työssä”.

Osku Pajamäen vetämässä keskustelussa keskustelijat Reijo Kiskola, Sari Multala, Jyrki Mäkynen, Joonas Nordman, Antti Palola ja Pentti Sydänmaanlakka kertovat, mitä uudistuminen ja työelämän muutos on heille merkinnyt. Keskustelutilaisuudessa pohditaan, että miten voisimme itse kukin vahvistaa uudistamisen ilmapiiriä? On liian helppoa sanoa kaikelle ei, mutta nyt tarvitaan rohkeutta sanoa välillä myös kyllä.

SuomiAreenan keskustelutilaisuuden tarkempi ohjelma on osoitteessa:http://www.tyoelama2020.fi/suomiareena2015 [http://www.tyoelama2020.fi/suomiareena2015]

Lisätietoja verkossa: www.tyoelama2020.fi [http://www.tyoelama2020.fi]

Kampanja verkossa: www.sanokyllä.fi [http://www.sanokyllä.fi]

Twitter: @Tyoelama2020, #sanokyllä

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Organisaation haasteet palveluiden tuottamisessa

Lähteekö palveluiden tuottaminen asiakkaiden tarpeista vai olemassaolo taistelusta?
Onko segmentoinnilla tai kilpailuanalyysilla oikeasti merkitystä?
Saneleeko kuntien taloudellinen tilanne palvelun laadun?

Herää monta kysymystä mitkä ikävä kyllä vaikuttavat palvelun laatuun. 
Vaikka palvelun tuottajalla olisi halu ja ammatillinen näkemys antaa mahdollisimman hyvin  suunniteltua palvelua asiakkaalle, saattaa tämä olla vaikeasti toteutettavissa.

Ymmärtävätkö palvelujen tuottaja ja asiakas aina toisiaan oikein?  Puhutaanko samaa "kieltä"?  Osataanko kuunnella toisen tarpeita ja suunnitella räätälöiden hänen näköisensä palvelu?  Ihannehan olisi mahdollisimman edullinen ja laadukas palvelu, vai olisiko?














Minna, Tiina, Tanja  ja Marita









maanantai 15. kesäkuuta 2015

Palvelujen tuottaminen

Vahva organisaatio palvelujen tuottamisessa

Pohdimme yhdessä taustaorganisaatioitamme ja vaikka ne ovat erilaisia löysimme yhteisiä vahvuuksia palvelujen tuottamiseen.

Asiakkaan tarpeen tunnistaminen on palvelutuotannon lähtökohta. Olemme tunnistaneet eri tason asiakkaita: maksavat asiakkaat ja käyttäjäasiakkaat. Lisäksi on välillisiä asiakkaita, kunten käyttäjäasiakkaitten perheet. Pohdimme kelle asiakaslupaus annetaan?

Organisaatiomme ovat vahvoja tuottamaan palveluja. Palveluita tuotetaan kumppanuuksien kautta.

Asiakaspalautteita kerätään ja hyödynnetään. Se auttaa. Meitä edelleen kehittämään palvelua asiakkaan tarpeisiin. Innovaatioille on kyllä vielä sijaa!

Annikki, Eeva ja Arja

torstai 11. kesäkuuta 2015

Digitaalinen ja sosiaalinen

Digitaalinen ja sosiaalinen ei ole helppo olla. Tai on. Organisaatio on juuri niin digitaalinen ja sosiaalinen kuin sen digitaalisesti ja sosiaalisesti heikoin lenkki. Tai organisaation kolmion kulma. Jos ne ovat johto (tässä: henkilön ominaisuudet, yrityskulttuuri, visio) organisaatiorakenne ja henkilöt, tarvitaan jokaiselta kulmalta osallistumista ja halua.

Digistrategiakin(* merkitsee. Kuka on ne kasvot, ”front office”, joka on digitaalisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa asiakkaaseen. Tarvitseeko kaikkien olla? Mielestäni ei. Mutta onkin tärkeää, että organisaatio on koottu sellaisista henkilöistä, joilla se toimii suunnitellusti.

Asiakkaittemme, tilitoimistomaailman, yksi konkreettinen digitaalisen ja sosiaalisen muutoksen huoli on se miten organisaatio voidaan muuttaa digitaaliseksi ja sosiaaliseksi kun työ muuttuu ja työntekijöiden vahvuudet ovat perinteisemmissä toimintatavoissa. Ei varmasti yhdessä yössä. Ensimmäiset askeleet voisivat olla sisältä päin ja yksi asiakas kerrallaan. Tai jotkut muut jotka johto katsoo sopivimmaksi. Yhtä reseptiä tähän ei ole. Kaikkien on silti muututtava.

Ja tämä rakennetaan hyvällä työfiiliksellä. Lainaus eilen ilmestyneestä TTT-lehden uutiskirjeestä:
"”Huomasimme, että kollegoiden arvostaminen ja hyväksyminen sekä huomioiminen erilaisuuksista huolimatta ovat sellaisia asioita, joilla on erityisen suuri merkitys työhyvinvoinnille. Työilmapiiri vaikuttaa oleellisesti kaikkeen.” Tällaisen viestin lähetti Mikael Tuominen TTT-lehden toimitukseen. Hän työskentelee kehitysvammaisten ohjaajana Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.”

Johto näyttää tässäkin mallia. Niin se vaan menee

--
Näin ajattelin tänään digitaalisesta ja sosiaalisesta murroksesta. Tyypillisesti ajattelen ja opin uutta ympäristöstä joka päivä, tai ainakin lähes, joten huomenna saatan ajatella toisin ;) 

--
(* Kaikki eivät pidä sanasta strategia, koska sillä on tuhansia määritelmiä. Minä pidän siitä juuri siksi. Se haastaa jokaisen ajattelemaan mitä kirjoittaja tarkoittaa ja mitä se minulle merkitsee, olenko samaa mieltä.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Sekoitettava huolella


Kun vuosi aloitetaan organisaatiomuutoksella, höystetään remontilla, väistöllä ja muutolla, haudutetaan uudella hallitusohjelmalla ja ministerillä, maustetaan ripauksella mittavia järjestelmäuudistuksia ja vielä sekoitetaan huolella monitilaympäristöllä, voisi olettaa että ainakin resepti on hyvin suunniteltu ;).

Eräässä keittiössä on kuitenkin päätetty, että koska moni tilaus on tupsahtanut eteen vähän kuin yllättäin, on viisainta siirtyä osittain kokeilevan keittiön puolelle. Onnekseen keittiöhenkilökunta on saanut merkittävää tukea ravintolasalin puolelta. Vaikka useampi kokki ei aina saa aikaan parempaa soppaa, on kuitenkin lohdullista ja innostavaa havainnoida, että soppaan sitoudutaan huomattavasti lempeämmin kun sitä on itse päästy mukaan tuunaamaan.

Ravintolasalin istumajärjestys on mennyt totaalisen uusiksi ja osa asiakkaista ja kokeista näkyy vain hologrammina seinällä (silloin kun tekniikka toimii ). Suurta huolta kannetaan myös ravintolasalin tunnelmasta. Pientä pohdintaa käydään myös siitä viettävätkö asianomaiset riittävästi aikaa ravintolassa, vai käydäänkö välillä myös naapuriravintoloiden puolella. Viettääkö joku liikaa aikaa tulevaisuudessa kotikeittiössä ja jos viettää miten hän enää on osa kantisjengiä? Uhkakuvana on myös nähty ettei perinteiset kauhanheiluttajat opi uusimman höyrykeittimen saloja.

Kaikesta huolimatta keittiössä vallitsee juuri ennen kesälomia varsin aurinkoinen ja odottava ilmapiiri - syksyllä syödään vielä pihvejäkin (vaikkakin jouluna saattaa olla uudet sillisalaatit jo listalla)!

  1. Kuvahaun tulos haulle muppets ruotsalainen kokki

maanantai 8. kesäkuuta 2015


Järvi-Saimaan Palvelujen puhtauspalvelut kiinnostavat

Kiinnostavaa ja antoisaa on tehdä työtä mikä antaa hyvää mieltä asiakkaille kuin myös työntekijöillekin. 

Kesä on koittanut ja kouluilla tehdään puhdasta taas seuraavaa lukuvuotta ajatellen.  Luokat ym. tilat puhdistetaan pölystä ja liasta saaden puhtaat raikkaat pinnat.  Näin kannamme kortemme kekoon puhtaan sisäilman puolesta.

Mielestäni ammattitaitoomme ollaan tyytyväisiä ja  hyvä työn laatu on levinnyt.  Rantasalmella tarjouspyyntöjä on tullut kahdesta uudesta kohteesta.  Sulkavalla taas uusia siivottavia kohteita tuli  kolmen kiinteistön verran.

Teemme yhdessä suunnitelmia uusien tilojen siivousaikatauluihin.   Hankimme uudet koneet, välineet ja aineet kohteisiin.  Onneksi meille suodaan mahdollisuus hankkia hyviä koneita ja välineitä aineista puhumattakaan, jotta siivoustyö saadaan tehokkaaksi ja mukavaksi toteuttaa.

Haastetta piisaa.  Kohti uuden työn kulttuuria ja Kiireenkesytystä tässä sitä pähkinää purtavaksi tai ainakin naposteltavaksi.








Kesäterveisin Marita Penttinen






tiistai 26. toukokuuta 2015

Kovaa asiaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä

Viimeksi puhuttiin vähän työhyvinvoinnista ja sen merkityksestä, ja Jaana esitti raflaavan teesin, jonka mukaan työhyvinvoinnilla ei välttämättä ole mitään tekemistä työn tuottavuuden ja yrityksen tuloksen teon kanssa. Itselläni on se näkemys, että joku yhteys näillä kyllä on, mutta se ei ole kovin suoraviivainen eikä ainakaan helposti mitattavissa.

Nyt Ekonomi-lehti kertoo, että Lapin yliopistossa on "höttöteoriat ja onnettomat laskelmat" työhyvinvoinnin vaikutuksesta vihdoin korvattu timantinkovalla tieteellä! Yliopistossa on siis kehitetty toimiva mittari, jonka avulla voidaan laskea, miten paljon jokin investointi työhyvinvointiin tuottaa euroja kassaan. Hyvin mielenkiintoista - tuossapa oiva työkalu henkilöstönkehittäjän pakkiin!

Meitä uuden työn kehittäjiä ilahduttaa varmasti myös samasta artikkelista löytyvä Varman työkykyjohtajan Jyri Juustin kommentti, että kun hyvinvointia halutaan kehittää, niin "aivan ensimmäisenä on työn sisällön ja työntekotapojen kehittäminen".

Juuri näin, pidetään kehittäjien lippu korkealla!

torstai 21. toukokuuta 2015

Ammatillinen koulutus kaksivuotiseksi??

Johan hallitustunnustelijat pudottivat pommin - juuri kun ammatillinen koulutus on paahtanut hiki hatussa uudet opetussuunnitelmat uudistwttuihin perustutkintoihin siintää edessä massiiviuudistus.

Monen ensireaktio koulutuskentällä on kielteinen. Kuitenkin asiaa tarkStelemalla voi nähdä uusia mahdollisuuksia -varsinkin, jos 2 vuotta on ns. Peruspolku, jota voi laajentaa. Mikä palvelumuotoilun paikka!

En saanut unta, kun mielessäni vilistivät erilaiset yhdistelmämallit. Ammatillisen ja lukion yhdistelmä tuottaisi jatko-opintokelpoisuuden, aikaa kuitenkin 3 vuotta samoin 2+1 malli, jossa viimeinen vuosi oltaisiin oppisopimuksella työelämässä. Aikuiskoulutusväylää voisivat hyödyntää kaikki sellaiset, jotka eivät tule suoraan perusopetuksesta. Erilaisten te-palvelujen ja kesätöiden opinnollistaminen, aito osaamisen tunnistaminen, kesälukukausen hyödyntäminen ja vaikka kaksivuoro-opiskelu toisivat mahdollisuuksia hankkia riittävä osaaminen sekä työelämään että jatko-opintoihin.

Myös lukiokoulutuksen säätäminen lähemmäs työelämää olisi tarpeen. Ns. ABBA-ylioppilaat voisivat hyvin olla työvaltaIsessa lukiossa, koka olisi kaksivuotinen.

Hyvä Sipilän viuhka, joka pakottaa meidät uuteen ja innovatiiviseen ajatteluun!

maanantai 18. toukokuuta 2015

Kiihkeää kiireenkesytyskokeilua



Idea työstä on huikeassa muutosvaiheessa. Niin mielenkiintoisessa, että on huippujuttu saada olla mukana ideoimassa uudenlaisia tapoja toimia. Vielä eläkeiässäkin, sillä ei ole olemassa mitään tiettyä ikää, jossa ei enää saisi osallistua huomisen tekemiseen yhdessä toisten kanssa. Ilokseni luin eilen Talouselämän sivuilta otsikon 60-vuotiaitten urasuunnittelussa. Kuka epäilee, ettei kuuskymppisillä olisi jotain annettavaa tulevaisuudelle? Tai seitsemänkymppisillä? Eikä se siihenkään lopu... Kyse on uskomuksista ja asenteista.

Osa meistä rakastaa barrikaadeille nousua sen puolesta, että työtä voidaan tehdä silloin ja siellä, missä se parhaiten sujuu. Yhtään energiaa ei kannata käyttää taisteluun vanhaa maailmaa vastaa. On paljon hedelmällisempää ideoida uutta, löytää yllättäviäkin kumppanuuksia ja kääntää jo olemassa olevat voimavarat parhaan mahdollisen loihtimiseen. Yksi askel, valinta ja tarina kerrallaan. Aika on se kudelma, jossa tekomme tulevat näkyviksi. Ja aika on ainoa yhteinen pääoma, joka meiltä kaikkia yhdistää.

Kiireenkesytys tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään suhdettamme aikaan ja niihin valintoihin, jotka ovat polullamme. Siis sitä, mitä haluamme elämällämme tehdä, mitä meillä on jaettavana ja minkä arvojen puolesta löydämme motivaation siinä näytelmässä, jota kutsumme vaikkapa työksi. Kiire on niin yleinen kokemus, että se avaa meille oven yhteiseen dialogiin, inspiraatiotulille ja motivoi ottamaan omia merkityksellisiä rooleja työn kehittämiseksi. Jos tämä mahdollisuus tuntuu itsellesi ja organisaatiosi muutoksiin sopivalta, nappaa heti kiinni sen aineksista. Tee nopeita kokeiluja ja rakenna yllättäviä yhdistelmiä. Tulevaisuus on kiinnostava paikka, iloitse matkasta!

Silakkaparvi ei pelkää muutosta




Kaikki silakat ovat tasa-arvoisia mutta jokaisella on oma paikka parvessa. Jotkut ovat sivulla, jotkut kärjessä, jotkut keskellä ja jotkut perässä. Jokainen tietää mihin parvi pyrkii ja ottaa enemmän vastuuta kuin oma tehtävä edellyttää. Kaikille on elintärkeää että viestintä kokonaisuudessa toimii. Eilinen HS artikkeli Mårten Mickosin johtamisteeseistä inspiroi.

Mietimme väitettä: Työhyvinvoinnilla ei ole tekemistä työn tuottavuuden kanssa. Tämä pitää paikkansa silakkaparvessa, ei silakka mieti työhyvinvointia, sille on tärkeää, että sillä on tieto siitä, mihin sen on tarkoitus parven mukana pyrkiä, sille on tärkeää, että se saa salamannopeasti tiedon muutoksista. Sille on tärkeää että se on osa muutosta.

Tuottavuus; miten sitä yhteisössä mitataan? Työ on tuottavaa silloin, kun se muuttuu suoraan laskutettavaksi liikevaihdoksi mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella yrityksen kannattavuuden näkökulmasta.  Mutta onko tuottavuus jotakin muuta, asiakashyödystä lähtevää? Asiakashyödyn näkökulmasta työssä voi olla tuottamatonta ylilaatua, joka ennen pitkää voi johtaa asiakkaan kaikkoamiseen, kun hän on löytänyt tarjoajan, joka saa asiakasta hyödyntävän tuotoksen halvemmalla aikaan. Ylilaadun tekeminen on myös yksilölle usein stressaavaa; ylitunteja, kireitä aikatauluja, epärealistisia odotuksia omaan työn jälkeä kohtaan.

Sekä tuottavuus että työhyvinvointi on määriteltävä uudelleen, mietintä on käytävä läpi jokaisessa yrityksessä ja jokainen on osallistettava näihin pohdintoihin. Näin voimme luoda ketteriä silakkaparvia Suomeen. Niitä jotka tekevät ketterästi tuottavia käännöksiä ja ohittavat sujuvasti esteet ja kilpailijoiden heittämät kivet, jotka yrittävät hajaannuttaa parven. Työhyvinvointi ei silakkaparvelle ole lista tarjottuja "etuja" vaan jokaisen huomioimista, mukaanottamista, kiittämistä, ohjaamista, sitä että saa merkittävää tietoa nopeasti ja pystyy käyttämään parhainta osaamista työhön.

Tanja Ståhlberg, Stadin oppisopimuskeskus, Irina Nylund, Mehiläinen & Sirpa Airola, Taloushallintoliitto

Yhteiskunta, johto, yksilö - kenen vastuulla?

Väitämme:


Toimimattomat rakenteet on heitettävä nurkkaan. Mikä on rakenteiden perustehtävä, ketä ne palvelevat? Jos ne ovat toimineet tuhansia vuosia, ajan saatossa vaihdellen, saattaa niissä piillä myös jotain hyvää. Osassa yritysmaailmaa tämä on huomattu ja niitä on kehitetty vastaamaan ilmiöitä.


Itsensä johtaminen on vastuunkantoa omasta hyvinvoinnista. Se ei tarkoita sitä, että jokainen työntekijä heitetään yksin vastaamaan itsestään vaan organisaatiossa kannetaan vastuu sekä itsestä että toisesta. Yhdessä motivoidutaan.


Johtaminen on epäonnistunut jos strategia ei ole jokaisen tiedossa siten, että kukin tietäisi oman tehtävänsä siinä. Vapaudet ja  vastuut pitää olla kristallinkirkkaat.


Mitataan oikeita asioita. Ei unohdeta asiakasta, milloinkaan.


Sirpa Kirjalainen, Yrittäjä, Katriina Nurmio, Rastor, Eeva Lyytinen, Taloushallintoliitto


18.5.2015

Jotkut pystyvät kukkimaan turvallisyen karsinoiden ulkopuolella.


Työn sankarin tehokas kunniakas kuolema

Mihin katosi sisukkaan kansan saavutukset?  Ajoiko sisu inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden ohi?

Miksi vaihtoehtomme ovat  (työ)elämässä uupuminen ja syrjäytyminen? Kasvatetaanko meidät uhreiksi ja yksinsuoriutujiksi?

Lokeroidumme vahvasti eri eturyhmiin, ammattikuntiin, osatoihin, yksiköihin, ammattiryhmiin ja heihin joita yritämme kaikin keinoin vetää mukaan samaan auvoon.  Samaan aikaan meillä olisi loistavat mahdollisuudet hyvinvointiyhteiskunnassamme rakentaa aivan toisenlaista työkulttuuria ja uudistaa työn tekemisen tapoja.  Teknologia mahdollistaa valtavan määrän työhön liityviä joustoja ja ne meidän onkin insinöörikansana helpompi hyväksyä.  Sen sijaan teollistumisen ajan tehokkuus käsityksestä pidämme kynsin hampain kiinni ja unohdamme, että ihmisen motivaatio ja innostus on paljon laajempi kokonaisuus kuin työhyvinvointi. Samalla kun olemme tappaneet inhimillisyyden työelämästä olemme tainneet menettää tavottelemamme kovasti arvostamamme tehokkuden.




Olisiko aika nähdä   erilaiset yksilöt työyhteisöissä rikkautena, antaa aikaa ajattelulle ja tarjota mahdollisuus miettiä uusia työn tekemisen tapoja.  Niitähän saattaa olla muitakin kuin se yksi, joista työnantajat ja liitot ovat päässeet yhteisymmärrykseen.

Voisiko tehokkuuden takana olla innostava monipuolinen (tehokkuden kustannuksellakin) työ, jota suunitellaan ja tehdään yhdessä ja asiakkaan kanssa siellä ja siihen aikaan kun se on järkevää.
Hyvinvointia mietitään kokonaisuutena, eikä sitä ylläpidetä keppijumpalla.



TYÖSSÄ SAA JOPA VIIHTYÄ!

Minna Hakulinen, Järvi-Saimaan Palvelut Oy
Tiina Kaunisto, LVM
Marita Penttinen, Järvi-Saimaan Palvelut Oy

Osaamisen rikastaminen rikastaa työtä

Joko työelämämme on kypsä ottamaan sisustavan siivoojan ja hoitavan puusepän vastaan?Entä palvelujamuotoilevan koulutustarkastajan?

Työn kulttuurin muutos haastaa meitä miettimään kuinka osaaminen monipuolistuu ja omasta boxista uskalletaan tulla vieraalle alueelle. Hukkaamme paljon osaamista, kun määrittelemme tiukat rajat työtehtäville. Työn rikastaminen auttaisi myös tylsien rutiinien tekemistä, ehkä uudella tavalla.

Tarvitsemme uudenlaisia ammatteja, jossa vanhoja ammattinimikkeitä ja tehtävänkuvia ravistellaan ja työ saadaan muotoiltua monipuolisemmin ja myös tuottavammin. Se vaatii asennemuutosta ja rakenteellista muutosta kaikilla tasoilla. Rohkeutta kokeilla ja epävarmuuden sietoa tarvitaan, jotta saadaan Suomi nousuun!  Vinkiksi hallitusneuvotteluihin....



sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Uusi työkulttuuri on aidosti asiakaslähtöinen

Muutosmuotoilussa on lähdettiin työelämän ja työn uudelleen muotoilusta.
Todeksi eletty kertomus kirjattiin kansiin.
Suomi on pahemmassa tilanteessa talouden ja kilpailukyvyn kannalta kuin mitä ehkä kukaan pystyi vielä alkukeväästä aavistamaankaan. Olemme EU:ssa siirtyneet mallioppilaan paikalta ihan sinne tarkkailulistan kärkeen. Syyllisten etsintä on käynnissä - ja niitä tuntuu löytyvän. Rakenteista kiinni pitävä ammattiyhdistysliikettä on syytetty. Jäykkää ja pullistunutta julkista sektoria. Yrityksiään Suomesta pois vieviä yrittäjiä. Työnantajia ja työntekijöitä. Suuret ikäluokat tietysti vanhetessaan ja vaatiessaan hoivapalveluja. Ja nuoret Y-sukupolven edustajat, jotka eivät vaan taivu tähän meidän työelämäämme. Kandidaatteja on monia. Oikeastaan millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että entinen rakenteinen työelämä ei enää palaa. Kyse on kyvykkyydestämme siirtyä uuteen.

Tulevaisuus on digitaalinen ja sosiaalinen. Se on varmaa. Sosiaalisuus on avointa ja uutta. Monitasoista. Työtä ei tehdä tiettynä aikana ja tietyssä paikassa. Työ muodostuu sirpaleista, joista ihminen kokoaa itselleen kussakin elämänvaiheessa sopivan kokonaisuuden. Prosessit ja tiimit kuuluvat massatuotannon aikaan. Uuteen aikaan kuuluu virtaukset ja verkostot. Massatuotannon korostettiin hallintaa. Johtaja hallitsi tietoa, laatua, aikaa. Muuttuneessa maailmassa johtaja tuo joukkonsa kaaoksen reunalle. He katsovat yhdessä siellä olevia virtauksia, pystyvät menemään menestysvirtausten mukana ja välttelemään vaarallisia. Työelämä jäsentyy asiakkuuden vaiheiden mukaan, ei enää tuotannon vaiheiden. Uusasiakashankinta, asiakkuuden solmiminen, asiakkuuden lujittaminen ja beatifull exit ovat tulevaisuuden organisaatioyksiköitä siinä missä ne nyt ovat täystuotannollisia. Huomio kiinnittyy siihen, mitä saadaan aikaan sen sijasta mitä tehdään.

Aidosti asiakaslähtöinen. Se on valtava muutosloikka tässä digitaaliseksi muuttuvassa työelämässä. Lohduttavaa on, että se tuntuu tuovan mukanaan innostuksen. Vain norjalaiset tekevät vähemmän työtä elämänsä aikana kuin me. Oikeen kukaan ei ole väsyneempi. Vaikka ruotsalaiset tekevät 20%, saksalaiset 50% ja aasialaiset 100% työtunteja elämänsä aikana kuin me. Taidamme olla maailman ennätysluokan uupujia. Etenkin julkisella sektorilla. Vähimmällä työmäärällä eniten uupumusta ja vähiten aikaansaannosta. Pikkuisen kärjistäen - mutta ei kai tässä mitään syytä ole olla muotoilematta työelämää uusiksi?

perjantai 15. toukokuuta 2015

Maailman parhaat työttömät - eiköhän laiteta Suomi nousuun?

Tom Hagelberg on uuden työn luoja. Hän aloittaa Tamora Muutosmuotoilu Oy;n toimitusjohtajana

Suomessa on varmasti yksi maailman parhaiten koulutettu työttömien armada. Tässä muotoilualan osaajat ovat hyvin edustettuina. Eli tilanne ei ole mitenkään ruusuinen. Kaksi yliopistoa, monia Ammattikorkeakouluja ja muita kouluja kouluttamassa muotoilijoita työttömyyteen.  Lähipiiristä löytyy kolmatta kymmentä muotoilijaa jotka ovat joko täysin muissa töissä tai työttöminä. Kohtasin Helsingissä teolliseksi muotoilijaksi valmistuneen tuttuni. Hän työskentelee myyjänä sisustustavaraliikkeessä. Tuttavani ihastellen hämmästeli polkuani muutosmuotoilijana. Vieläkö sä sille alalle yrität? Hänen kaikki tuttunsa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ovat neljän vuoden opintojen jälkeen päätyneet opiskelemaan jollekin täysin toiselle alalle. Vaikkapa lähihoitajaksi. Työn saanti on varmempaa. Tai sille on edes jonkinlaisia edellytyksiä. Aloin itsekin miettiä tilannettani. Puskenko pässinä päätäni väkisin alalle josta niin pidän, mutta missä mikään ei ole varmaa. Muuta kuin risukkoinen orjantappurasavotta. Mutta kun niin pidän tästä ja epäsuomalaisittain tohdin sanoa olevani siinä ainakin auttavasti hyvä. En ajatellut asiaa kauaa. Olihan minulla menossa mielenkiintoiset muutosmuotoilutyöt. Niin kauan kun pääsen tekemään mielekkäitä asioita, niin en ole huolissani. Kun mitään ei tapahdu, silloin huolestun. Muotoilutyöt vaativat melkein aina kontakteja ja niitähän olin taas saanut lisää. Tein juuri niitä asioita joista pidin. En miettinyt rahaa tai työllistymistäkään. Mietin vain sen aikaista asiakastani ja käyttäjiä. He ovat merkityksellisiä. 

Mahdollistamme hyvinvoinnin kasvun epävarmassa maailmassa


Valtioneuvosto on antanut jo vuonna 2000 periaatepäätöksen muotoilupolitiikasta. Päätöksen mukaan Suomi tulee olemaan edelläkävijänä muotoilun hyödyntämisessä. Tällä päätöksellä on hyvin jaloja ja ihan oikeasti tärkeitä päämääriä. Ne eivät vain ole havaintojeni mukaan  toteutuneet. Muotoiluosaamista on, mutta yritykset eivät osaa ostaa muotoilua. Tai firmat eivät ymmärrä tarvitsevansa sitä. Kun heillä on jo insinöörinsä ja johtoryhmänsä. Mediassa muotoilun viestin vienti on aika heikkoa. Sarpanevan ja Aallon varjo fyysisten tuotteiden tekijöinä on tavattoman suuri. Suomessa muotoilu kulminoituu usein ”rokkitähtimuotoilijoihin” ja esineitä myydään ”muotoiltuina”. Tämä on design! Muotoilulla tuntuu olevan luksusleima jonka avulla tuotteeseen lyödään euroja lisää. Tämä sulkee helposti muut tuotteet ja palvelut poismuotoilun piiristä. Yhtälailla nypyläinen kondomi, puuceen  kansi tai pankin jonotustilanne on muotoiltu. Eli joku on tuotteen tai palvelutilanteen miettinyt sellaiseksi kuin me sen näemme ja koemme. Se, että onko se muotoilijan tekemää, on taas eri asia. Huonokin suunnittelu on muotoiltu. Kuinka meidän muotoilijoiden pitää viestiä muotoilun mahdollisuuksista? Pitääkö meidän puhua muotoilusta yleisemmällä tasolla, suunnitteluna? Vaikeaa se tuntuu olevan. 

Muutosmuotoilu muotoilee rakenteet uusiksi muuttavassa maailmassa. Hieno homma.


Kysyntää ja tarjontaa on. Mutta mikä Muutosmuotoilu? On palvelumuotoilua, strategista muotoilua ja jos jonkinlaista graafista muotoilua. Eikö tämä jo riitä? Ei toki. Muotoilu pystyy tarjoamaan vaikuttavuutta monessa paikassa. Itse ajattelen muutosmuotoilun tietynlaisena muotoilun yläkäsitteenä jonka alla voi tehdä monenlaista muotoilutyötä. Sen alla yhdistyy eri mutoilun osa-alueiden osaaminen. Useat näkökulmat. Eihän muotoilija voi mennä vaikka palvelumuotoilijan ”hattu päässä” miettimään tehtävänantoa. Silloin näköpiiristä on jo suljettu monia vaihtoehtoja. Muutosmuotoilussa yhdistyy kaikkien suunnittelualojen osaaminen ja kaiken tekemisen taustalla on hyvinvoinnin kasvu, hyvän tekeminen. Se on kaiken muotoilun lähtökohta. Toimimme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Muotoilemme esimerkiksi työn tekemisen kokonaan uudelleen ja suunnittelemme digitaalista vuorovaikutusta, teemme henkilöstön näkyväksi ulospäin. Kasvottomien virastojen aika on ohi. Yritystoimintaa on vireillä eri muodoissa. Toivomme uudenlaista kohtaamista myös yritysmaailman ja meidän välillämme. Jos hetkeäkään miettii, edes uumoilee päiväunissaan muotoilutarvetta, on syytä tarttua faxia modernimpaan välineeseen ja  otettava meihin yhteyttä. Meitä on vaikkapa Ville, Jaana tai Katariina. Meillä osataan auttaa muotoiluasioissa. Ring a ding ding.
Hei!
Tervehdys uuden työn... osallistujille ja kouluttajille. Tein kehittämistyötä omassa päässäni viime lähipäivän aikana vaeltamalla pari viikkoa Santiago de Compostelan tiellä. Tavoite oli tyhjentää pää ja tehdä tilaa uuden luomiselle. Olipa mahtavaa kävellä noin 25 km päivässä selässä kaikki tarvittava, eli aika vähällä materialla pärjäiltiin. Kyllä se pääkin vähän tyhjentyi ja nyt olenkin sitten saanut kehittämishankkeeni etenemään. Nyt on pilotoinnissa eka versio koulutustarjottimesta ja motivoitut ryhmä starttaa sen mukaan 2.6. Heidän palautteilla höystettynä kehittäminen jatkuu. Näkemisiin Katriina

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Tabletit käyttöön koko henkilöstölle

Tänä päivänä meidän on mietittävä millä keinoin pärjäämme kilpailukykyisinä kukin omalla alallaan.  Edustan puhtaus-ja välinehuoltopalveluja Juvan, Sulkavan ja Rantasalmen kunnan alueilla.  Työntekijöihini kuuluu välinehuoltaja, laitoshuoltajia sote palveluista kuin myös uimahallilta, kouluilta ja kunnanvirastoilta.  Myös muutamia pieniä yksiköitä kuulu siivottaviin kohteisiimme.
Asiakaslähtöisyys ja nopea reagointi toiveisiin/tarpeisiin/palautteisiin ovat mielestäni meidän vahvuuksia.
Tätä meidän vahvuutta parantamaan saimme jokainen 42 työntekijää käyttöömme tabletit parantamaan yhä edelleen tiedon kulkua. 
Työkohteet ovat levällään ympäri kuntia samoin työntekijät.  Näin digitaalisen tiedonkulun aikana olen ylpeä meidän yhtiöstä joka otti malliesimerkillisesti tabletit käyttöön koko henkilökunnalle.  Saimme koulutuksen tablettien käyttöön, mikä oli jo suuri etu jokaiselle tabletin saajalle. 
Yhdessä olemme miettineet miten saamme parhaan hyödyn niiden käyttöön.
Olemme jo ottaneet käyttöön työvuorojen lähettämisen sähköiseen muotoon jokaiselle työntekijälle.
Sähköpostit ovat jokaisella työntekijällä käytössä.  Näin tiedon kulku tulee jokaiselle reaaliajassa.  Tämä edistää tasapuolisuutta työntekijöiden keskuudessa.
Jatkossa suunnitteilla on tuntilistojen tekeminen sähköisesti tabletilla excel-taulukkoa hyödyntäen.  Työohjeiden laittaminen tabletille olisi myös työtä tukeva hyvä apu. 

Eilen sain postiini Puhtaus&Palvelu Sektori lehden.  Selatessani sitä silmiini pisti mielenkiintoinen otsikko TABLETIT siivouksen apuna Norjassa.  YES.... näin tätä päivää, miten kehityksen mukana saamme olla täällä pikkuisessa Savon kunnassa :)
Meistäkin saisi hienon tekstin johonkin ammattilehteen.  Innostunein mielin lähden kehittämään meidän puhtaus- ja välinehuollon palvelua.

Terveisin ylpeä esimies Juvalta

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kotihoito on vapaiden ammattilaisten asiantuntijaorganisaatio – ei sittenkään tuotantolaitos



Vuorovaikutuksen kenttä
Uusi palvelutuotannon tapa.










Suomen työelämän rakenteet ja työpaikkojen toimintatavat perustuvat edelleen laajasti massatuotantoajatteluun. Myös vanhuspalvelut nähdään tehtaana, jossa ytimenä on keskittäminen ja standardointi sekä niihin pohjautuvat johtamisen, työn tekemisen ja asiakkuuden mallit. Työn sisällölliset kysymykset jäävät taustalle.
Massatuotannosta uuteen palvelutuotantoon siirryttäessä työn tekemisen mallit murtuvat. Vanhus on osallinen omaan elämäänsä, kohteesta osalliseksi merkitsee uutta palvelutuotannon tapaa. Yläviistosta annettavista palveluista siirrytään avoimiin vuorovaikutuksen kenttiin, osin digitaalisiin ja osin virtuaalisiin. Työn sisällöllinen merkitys, arvosidonnaisuus ja uudenlainen, osin digitaalinen sosiaalisuus korostuu Y- ja Z-sukupolvien vallatessa työmarkkinat. Meidän on muututtava.
IMG_1035
Vantaan Koivukylän kotihoidossa uskalletaan tehdä toisin.
Kotihoidossa toiminnanohjaus ja optimointi ovat hyvin perinteisiä massatuotannon keinoja. Vanhuspalveluita kehittävälle, metsäteollisuudessa työuraansa tehneelle tuotantotalouden diplomi-insinöörille kovin tuttuja ja hyvin toimineita. Mutta ne eivät toimi enää muuttuvassa työelämässä ja maailmassa. Paitsi toimivat, kun ensin otetaan uusi palvelutuotanto, luottamus henkilöstöön ja luovuus käyttöön. Vantaan Koivukylässä nämä ladyt ovat niin tehneet kotihoidon teknologiaa uudella tavalla hyödyntävässä Silver-hankkeessa. Aika uskomatonta. Kun työntekijöille annetaan täysi vapaus, heihin luotetaan ja he saavat pysyvät asiakkuudet, syntyy hetkessä kotihoitoon asiakastyytyväisyys, työnilo ja tiikerinloikka tuotavuudessa. Kolmen ladyn toiminta heijastuu koko kotihoitoon ja laajenemisen askeleet odottavat. Aina voi tehdä tosin.
Kirjoittaja on Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Avoimessa digitaalisessa maailmassa muuttuva organisaatio


Marita ja Annikki Järvi-Saimaan Palveluista kertoivat, miten kolmen kunnan yhteinen yhtiö siirtyi avoimeen digitaaliseen maailmaan. Kerralla Lenovo-tabletit käyttöön kaikille. Miten me niin helposti ajattelemmekaan, että tarvitaan jotain ihmeellisiä taitoja uuden työn kehittämisessä. Annikki ja Marita osoittavat, että ei todellakaan tarvita. Innostusta uuden hyödyntämiseen, työn tekemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Investointi jokaisen kohdalla tulee kuukausittain takaisin yhdeksän minuutin työajan säästöllä. Se onnistuu kaikissa tehtävissä: siivouksessa, keittiössä, kiinteistöhuollossa, kaavoituksessa.

Niin, ladyt kertoivat, että muuttuvassa maailmassa muuttuu myös organisaatiot. Henkilöstöä tulee, jos ei muuta niin sijaistuksiin. Koska Järvi-Saimaan organisaatio on elävä, on sen oltava elävä myös organisaatiokaaviona. Tältä näyttää Pinterestissä oleva etusivu juuri nyt - huomenna taas erilaiselta. Käypä kurkkaamassa sitä ja kehityskertomustamme blogissamme  tai suoraan Elävään Organisaatiokaavioomme. Mitä mieltä olet? Olemme päättäneet olla Halutuin yhteistyökumppani. Emmekö näytäkin vähän siltä, että tahdomme?

torstai 5. maaliskuuta 2015

Vuorovaikutuksen kenttä kutsuu samettisena mukavaan peliin

Helmikuisessa työkulttuurin kehittämisen tapaamisessamme oli monta inspiroitumisen hetkeä.

Vuorovaikutuksen kenttä - riemastuttavaa - kentällä on hyvä miellyttävä valo; jotta voin nähdä selkeästi - vivahteet ja yksityiskohdatkin, kentällä on pehmeä samettinurmikko; en voi satuttaa itseäni vaikka vähän kompuroisin, kentällä on tilaa; voin vapaasti olla mukava oma itseni ja antaa sinunkin olla, kenttä on avarassa maisemassa; jotta voin nähdä pitkälle, taivas kentän yllä on huikean kirkas; jotta voin ajatella suuresti ja vielä lopuksi kenttä kutsuu mukavaan peliin, jossa toisin kuin urheiluottelussa olemme molemmat voittajia.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Työkulttuurin kehittäjät kohtasivat inspiraatiotulilla



Anja Kulovesi on kokenut työkulttuurin kehittäjä,
kirjoittaja ja Kiireenkesytyskonseptin luoja.
 
Kirjat ja blogit toimivat näkökulmien avartajina, minulle tällä hetkellä työn tulevaisuuden sytykkeitä tarjoilee Jeremy Rifkin. Siltä varalta, että joku muukin haluaisi kurkistaa parikymmentä vuotta eteenpäin Rifkinin maalaamiin mahdollisuuksiin, hänen viimeisimmän kirjansa nimi on The Zero Marginal Cost Society ja youtubesta löytyy hänen Googlella pitämänsä noin tunnin inspiraatioluento linkistä: jeremy rifkin the zero marginal cost society.

Yhteisön kiireen saunapäivätarina Anna-Liisa Niemelän tapaustutkimuksesta Kiire ja työn muutos löytyy vielä Helsingin yliopiston sivuilta:

http://www.helsinki.fi/cradle/documents/Doctoral%20dissertations/Niemelä%202006%20Kiire%20ja%20työn%20muutos.pdf

Aamuihmisten ja iltaihmisten geeniperimästä voi lukea linkistä http://www.b-society.org/research. Tanskalaisella tri Camilla Kringillä on paljon mielenkiintoisia kokemuksia joustavien työaikojen soveltamisesta erilaisissa organisaatioissa.

Erilaiset kiireenkesytykseen kehitellyt menetelmät toimivat havahduttajina ja sytykkeinä. Jokainen voi  testata niitä, soveltaa omassa tuotekehitystyössä tai keksiä jotain ihan muuta. Inspiroikoon onnellinen suhde aikaan sinua jossain kohtaa tuotekehitysmatkaasi.

Maailmassa, jossa koko idea työstä muuttuu, ei ole rajoja.




Katse tulevassa: Aidosti asiakaslähtöinen?

Tänään tuli tutkintoon liittyvä henkilökohtaistamisasiakirja täytettäväksi. Sen verran huipulta tuntuu tämä puolentoista vuoden opiskelujaksomme, että nämä tulevaisuudessa siintävät tutkintoasiat eivät ihan yllä kärkeen ja tuntuvat jopa rasitteelta… Tänään kuitenkin kävi toisin. Pieni pystähtyminen selkeytti ajatusmassaa kun nettilomakkeelle piti täytää alustava tuotekehitysidea. Nyt näyttää siltä, että se liittyy aitoon asiakaslähtöisyyteen taloushallinnon palveluyrityksissä.

Menestyvä B2B-palveluyritys pystyy tuottamaan laadukkaissa prosesseissa palveluja liiketoimintamuodossa ja toimii luottamuksellisuutta korostavilla vuorovaikutuskentillä. Aidosti asiakaslähtöinen menestyvä palveluyritys on asiakastarpeesta segmentoinut asiakkaansa ja tietää missä segmentissä se on kilpailukykyinen.

Miten aidosti asiakaslähtöinen tilitoimisto vakuuttaa asiakkaansa asiantuntemuksestaan ja pätevyydestään? Nyt asiantuntemus ja osaaminen osoitetaan yleisimmin auktorisoinnilla ja suoritetuilla tutkinnoilla, tärkeimpänä KLT. Nämä säilyttävät varmasti merkityksensä, mutta ne eivät yksin taida uuden työn aikana riittää?

Ja mitä muuta vaaditaan palveluyrityksen, erityisesti tilitoimiston, aitoon asiakaslähtöisyyteen?

Huhti-kesäkuun toista opintojaksoa ja kommenttejanne odottaen!

torstai 19. helmikuuta 2015

Tuotekehitystöiden sparraajat

Tiistain videopuheenvuorossani oli jo puhettakin, että saatte jokainen itsellenne tuotekehitystöihin henkilökohtaista sparrausta. Sparraajien ydinjoukko muodostuu kolmikosta Jaana, Anja ja minä. Anjan rooli on sparrata erityisesti kiireenkesytyksen osa-alueen töitä, meillä Jaanan kanssa on fokuksessa kaikki tuotekehitystyöt, joita ohjelman aikana teette. Olemme nyt jakaneet teidät tähän alkuvaiheeseen niin, että minä ja Jaana olemme ykköskontaktit ja me kytkemme sitten Anjan ja tarvittaessa muitakin meidän konsultteja mukaan.

Jaanan kanssa aloittavat Stadin oppisopimuskeskuksen Tanja, Arja, Tuija ja Anna Mari, Mehiläisen Irina sekä Järvi-Saimaan Minna, Annikki, Marita ja Sisko. 

Minun kanssani aloittavat Rastorin Katriina, liikenne- ja viestintäministeriön Tiina, Loviisan Mona ja Reija, Taloushallintoliiton Sirpa ja Eeva, Jätekukon Virve sekä Kirjalaisen Sirpa.

Ollaan yhteydessä ja varmistetaan, että pääsette tuotekehittämisen kanssa hyvin liikkeelle!


   t. Kirsi

   050 5347983
   kirsi.parviainen@tamora.fi

tiistai 17. helmikuuta 2015

Melkein sitoutuja, taitava multitaskingissa?

Toisena lähiopintopäivänä Anja Kulovesi esitteli meille kymmenen kiirehtijätyyliä. Joku meistäkin oli myös Melkein sitoutuja, monen asian samanaikainen suorittaja, taitava multitaskingissa.

Helsingin Sanomissa Ann-Mari Huhtanen kirjoitti tammikuussa kolumnin: Aivoissamme on juuri nyt ruuhkaa - ja se tekee meistä tyhmempiä. Tämän lupasin linkata luettavaksi.

Kuvituskuva lainattu HS:sta


Uskon, että "melkeinsitoutujilla" tai muillakaan kiirehtijätyypeillä ei ole hätää. Olemme aloittaneet mielenkiintoisen matkan kohti Kiireenkesytystä!


Kehittämisen ammattilaiseksi

Ohjelma nivoutuu puolentoista vuoden kehittämiskokonaisuudeksi yllä olevan kaavion mukaisesti. Etenemme tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisesti kolmessa osassa. Niiden sisällä näemme kuusi moduulia. Kukin näistä moduuleista muodostaa yhden kokonaisuuden. Tavallaan voi ajatella kuutta askelta kohti uutta työkulttuuria.

Jokainen askel muodostuu lähellä kohtaamisista, omassa työssä oppimisesta, oppimisesta yhdessä asiakkaiden kanssa ja vuorovaikutuksesta ympäröivän alati muuttuvan maailman kanssa. Kaikkea neljää tasapainoisesti yhdessä.

Yläpalkissa näe kaiken askeleisiin liittyvän. Joonas Liimatainen ohjaa kaikessa käytännön työssä. Tutkinnon ohjauksessa on Koulutuskeskus Salpauksesta Inkeri Liimatainen, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunnan puheenjohtaja ja Pekka Jalava, avoimen digitaalisen maailman kehittäjä. Sisällöllisesti vastaa kolmikko Jaana Utti, Anja Kulovesi ja Kirsi Parviainen uuden työkulttuurin ja tuotekehitysosaamisen kehittämisestä. Ja Tahdon coachingia! -palvelumme on käytännössä aina paikalla. Hieno oppimisen ja kehittämisen matka!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Matka alkoi....

Jaana Utti uskoo yritysten,
ympäristön ja yksilöiden
hyvinvoivaan tulevaisuuteen.
Työelämä on melkoisessa murroksessa. Digitaalisuus muuttaa maailmaa ja työtä enemmän kuin sähkö aikanaan. Kun työikäinen ikäluokka pienenee 16000 vuodessa ja työstä syrjäytyneiden määrä kasvaa on mietittävä miten työtä voidaan tehdä täysin uudella tavalla. Tiedämme tulevaisuudesta hyvin vähän. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että  tulevaisuus on sosiaalinen ja digitaalinen. Voimme olla myös varmoja, että tehtävänämme on hyvinvoivan tulevaisuuden rakentaminen.  Tiedämme myös, että hyvinvointi rakentuu merkityksellisestä tekemisestä, osallisuudesta ja yhteisöstä.  Siinä ne ovat ne uuden työkulttuurin ja sen hyvinvoinnin avaimet.
Uuden työkulttuurin rakentajat tulevat erilaisista organisaatiosta, erilaisista työtehtävistä. He tulevat yksin tai useamman joukolla. He ovat valmiita rakentamaan uutta ja rakentamaan uusia palvelutuotteita niin työn kehittämiseen kuin asiakastyöhönkin. Tämän prosessin aikana syntyy satoja uusia palvelutuotteita uutta työkulttuuria tukemaan. Syntyy parikymmentä uuden työkulttuurin tuotekehityksen ammattilaista tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon omaavina. Ja syntyy ammattilaisia, jotka pystyvät kesyttämään kiireen. Ammattilaisen työvälinen, joita he ovat itse kehittäneet.
 
Tulemme kuulemaan tästä. Ensimmäinen askel oli inspiroiva ja lähtökohtia yhteiseen kehykseen asettava. Odotan innolla seuraavia. Ilo työskennellä kanssanne! - Jaana







.