Tabletit käyttöön koko henkilöstölle

Tänä päivänä meidän on mietittävä millä keinoin pärjäämme kilpailukykyisinä kukin omalla alallaan.  Edustan puhtaus-ja välinehuoltopalveluja Juvan, Sulkavan ja Rantasalmen kunnan alueilla.  Työntekijöihini kuuluu välinehuoltaja, laitoshuoltajia sote palveluista kuin myös uimahallilta, kouluilta ja kunnanvirastoilta.  Myös muutamia pieniä yksiköitä kuulu siivottaviin kohteisiimme.
Asiakaslähtöisyys ja nopea reagointi toiveisiin/tarpeisiin/palautteisiin ovat mielestäni meidän vahvuuksia.
Tätä meidän vahvuutta parantamaan saimme jokainen 42 työntekijää käyttöömme tabletit parantamaan yhä edelleen tiedon kulkua. 
Työkohteet ovat levällään ympäri kuntia samoin työntekijät.  Näin digitaalisen tiedonkulun aikana olen ylpeä meidän yhtiöstä joka otti malliesimerkillisesti tabletit käyttöön koko henkilökunnalle.  Saimme koulutuksen tablettien käyttöön, mikä oli jo suuri etu jokaiselle tabletin saajalle. 
Yhdessä olemme miettineet miten saamme parhaan hyödyn niiden käyttöön.
Olemme jo ottaneet käyttöön työvuorojen lähettämisen sähköiseen muotoon jokaiselle työntekijälle.
Sähköpostit ovat jokaisella työntekijällä käytössä.  Näin tiedon kulku tulee jokaiselle reaaliajassa.  Tämä edistää tasapuolisuutta työntekijöiden keskuudessa.
Jatkossa suunnitteilla on tuntilistojen tekeminen sähköisesti tabletilla excel-taulukkoa hyödyntäen.  Työohjeiden laittaminen tabletille olisi myös työtä tukeva hyvä apu. 

Eilen sain postiini Puhtaus&Palvelu Sektori lehden.  Selatessani sitä silmiini pisti mielenkiintoinen otsikko TABLETIT siivouksen apuna Norjassa.  YES.... näin tätä päivää, miten kehityksen mukana saamme olla täällä pikkuisessa Savon kunnassa :)
Meistäkin saisi hienon tekstin johonkin ammattilehteen.  Innostunein mielin lähden kehittämään meidän puhtaus- ja välinehuollon palvelua.

Terveisin ylpeä esimies Juvalta

Kotihoito on vapaiden ammattilaisten asiantuntijaorganisaatio – ei sittenkään tuotantolaitos

Uusi palvelutuotannon tapa.

Suomen työelämän rakenteet ja työpaikkojen toimintatavat perustuvat edelleen laajasti massatuotantoajatteluun. Myös vanhuspalvelut nähdään tehtaana, jossa ytimenä on keskittäminen ja standardointi sekä niihin pohjautuvat johtamisen, työn tekemisen ja asiakkuuden mallit. Työn sisällölliset kysymykset jäävät taustalle.

Massatuotannosta uuteen palvelutuotantoon siirryttäessä työn tekemisen mallit murtuvat. Vanhus on osallinen omaan elämäänsä, kohteesta osalliseksi merkitsee uutta palvelutuotannon tapaa. Yläviistosta annettavista palveluista siirrytään avoimiin vuorovaikutuksen kenttiin, osin digitaalisiin ja osin virtuaalisiin. Työn sisällöllinen merkitys, arvosidonnaisuus ja uudenlainen, osin digitaalinen sosiaalisuus korostuu Y- ja Z-sukupolvien vallatessa työmarkkinat. Meidän on muututtava.

Vantaan Koivukylän kotihoidossa uskalletaan tehdä toisin.

Kotihoidossa toiminnanohjaus ja optimointi ovat hyvin perinteisiä massatuotannon keinoja. Vanhuspalveluita kehittävälle, metsäteollisuudessa työuraansa tehneelle tuotantotalouden diplomi-insinöörille kovin tuttuja ja hyvin toimineita. Mutta ne eivät toimi enää muuttuvassa työelämässä ja maailmassa. Paitsi toimivat, kun ensin otetaan uusi palvelutuotanto, luottamus henkilöstöön ja luovuus käyttöön. Vantaan Koivukylässä nämä ladyt ovat niin tehneet kotihoidon teknologiaa uudella tavalla hyödyntävässä Silver-hankkeessa. Aika uskomatonta. Kun työntekijöille annetaan täysi vapaus, heihin luotetaan ja he saavat pysyvät asiakkuudet, syntyy hetkessä kotihoitoon asiakastyytyväisyys, työnilo ja tiikerinloikka tuotavuudessa. Kolmen ladyn toiminta heijastuu koko kotihoitoon ja laajenemisen askeleet odottavat. Aina voi tehdä tosin.

Kirjoittaja on Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti.

Avoimessa digitaalisessa maailmassa muuttuva organisaatio

Marita ja Annikki Järvi-Saimaan Palveluista kertoivat, miten kolmen kunnan yhteinen yhtiö siirtyi avoimeen digitaaliseen maailmaan. Kerralla Lenovo-tabletit käyttöön kaikille. Miten me niin helposti ajattelemmekaan, että tarvitaan jotain ihmeellisiä taitoja uuden työn kehittämisessä. Annikki ja Marita osoittavat, että ei todellakaan tarvita. Innostusta uuden hyödyntämiseen, työn tekemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Investointi jokaisen kohdalla tulee kuukausittain takaisin yhdeksän minuutin työajan säästöllä. Se onnistuu kaikissa tehtävissä: siivouksessa, keittiössä, kiinteistöhuollossa, kaavoituksessa.

Niin, ladyt kertoivat, että muuttuvassa maailmassa muuttuu myös organisaatiot. Henkilöstöä tulee, jos ei muuta niin sijaistuksiin. Koska Järvi-Saimaan organisaatio on elävä, on sen oltava elävä myös organisaatiokaaviona. Tältä näyttää Pinterestissä oleva etusivu juuri nyt - huomenna taas erilaiselta. Käypä kurkkaamassa sitä ja kehityskertomustamme blogissamme  tai suoraan Elävään Organisaatiokaavioomme. Mitä mieltä olet? Olemme päättäneet olla Halutuin yhteistyökumppani. Emmekö näytäkin vähän siltä, että tahdomme?

Vuorovaikutuksen kenttä kutsuu samettisena mukavaan peliin

Helmikuisessa työkulttuurin kehittämisen tapaamisessamme oli monta inspiroitumisen hetkeä.

Vuorovaikutuksen kenttä - riemastuttavaa - kentällä on hyvä miellyttävä valo; jotta voin nähdä selkeästi - vivahteet ja yksityiskohdatkin, kentällä on pehmeä samettinurmikko; en voi satuttaa itseäni vaikka vähän kompuroisin, kentällä on tilaa; voin vapaasti olla mukava oma itseni ja antaa sinunkin olla, kenttä on avarassa maisemassa; jotta voin nähdä pitkälle, taivas kentän yllä on huikean kirkas; jotta voin ajatella suuresti ja vielä lopuksi kenttä kutsuu mukavaan peliin, jossa toisin kuin urheiluottelussa olemme molemmat voittajia.

Työkulttuurin kehittäjät kohtasivat inspiraatiotulilla



Anja Kulovesi on kokenut työkulttuurin kehittäjä,
kirjoittaja ja Kiireenkesytyskonseptin luoja.
 

Kirjat ja blogit toimivat näkökulmien avartajina, minulle tällä hetkellä työn tulevaisuuden sytykkeitä tarjoilee Jeremy Rifkin. Siltä varalta, että joku muukin haluaisi kurkistaa parikymmentä vuotta eteenpäin Rifkinin maalaamiin mahdollisuuksiin, hänen viimeisimmän kirjansa nimi on The Zero Marginal Cost Society ja youtubesta löytyy hänen Googlella pitämänsä noin tunnin inspiraatioluento linkistä: jeremy rifkin the zero marginal cost society.

Yhteisön kiireen saunapäivätarina Anna-Liisa Niemelän tapaustutkimuksesta Kiire ja työn muutos löytyy vielä Helsingin yliopiston sivuilta:

http://www.helsinki.fi/cradle/documents/Doctoral%20dissertations/Niemelä%202006%20Kiire%20ja%20työn%20muutos.pdf

Aamuihmisten ja iltaihmisten geeniperimästä voi lukea linkistä http://www.b-society.org/research. Tanskalaisella tri Camilla Kringillä on paljon mielenkiintoisia kokemuksia joustavien työaikojen soveltamisesta erilaisissa organisaatioissa.

Erilaiset kiireenkesytykseen kehitellyt menetelmät toimivat havahduttajina ja sytykkeinä. Jokainen voi  testata niitä, soveltaa omassa tuotekehitystyössä tai keksiä jotain ihan muuta. Inspiroikoon onnellinen suhde aikaan sinua jossain kohtaa tuotekehitysmatkaasi.

Maailmassa, jossa koko idea työstä muuttuu, ei ole rajoja.

Katse tulevassa: Aidosti asiakaslähtöinen?

Tänään tuli tutkintoon liittyvä henkilökohtaistamisasiakirja täytettäväksi. Sen verran huipulta tuntuu tämä puolentoista vuoden opiskelujaksomme, että nämä tulevaisuudessa siintävät tutkintoasiat eivät ihan yllä kärkeen ja tuntuvat jopa rasitteelta… Tänään kuitenkin kävi toisin. Pieni pystähtyminen selkeytti ajatusmassaa kun nettilomakkeelle piti täytää alustava tuotekehitysidea. Nyt näyttää siltä, että se liittyy aitoon asiakaslähtöisyyteen taloushallinnon palveluyrityksissä.

Menestyvä B2B-palveluyritys pystyy tuottamaan laadukkaissa prosesseissa palveluja liiketoimintamuodossa ja toimii luottamuksellisuutta korostavilla vuorovaikutuskentillä. Aidosti asiakaslähtöinen menestyvä palveluyritys on asiakastarpeesta segmentoinut asiakkaansa ja tietää missä segmentissä se on kilpailukykyinen.

Miten aidosti asiakaslähtöinen tilitoimisto vakuuttaa asiakkaansa asiantuntemuksestaan ja pätevyydestään? Nyt asiantuntemus ja osaaminen osoitetaan yleisimmin auktorisoinnilla ja suoritetuilla tutkinnoilla, tärkeimpänä KLT. Nämä säilyttävät varmasti merkityksensä, mutta ne eivät yksin taida uuden työn aikana riittää?

Ja mitä muuta vaaditaan palveluyrityksen, erityisesti tilitoimiston, aitoon asiakaslähtöisyyteen?

Huhti-kesäkuun toista opintojaksoa ja kommenttejanne odottaen!

Tuotekehitystöiden sparraajat

Tiistain videopuheenvuorossani oli jo puhettakin, että saatte jokainen itsellenne tuotekehitystöihin henkilökohtaista sparrausta. Sparraajien ydinjoukko muodostuu kolmikosta Jaana, Anja ja minä. Anjan rooli on sparrata erityisesti kiireenkesytyksen osa-alueen töitä, meillä Jaanan kanssa on fokuksessa kaikki tuotekehitystyöt, joita ohjelman aikana teette. Olemme nyt jakaneet teidät tähän alkuvaiheeseen niin, että minä ja Jaana olemme ykköskontaktit ja me kytkemme sitten Anjan ja tarvittaessa muitakin meidän konsultteja mukaan.

Jaanan kanssa aloittavat Stadin oppisopimuskeskuksen Tanja, Arja, Tuija ja Anna Mari, Mehiläisen Irina sekä Järvi-Saimaan Minna, Annikki, Marita ja Sisko. 

Minun kanssani aloittavat Rastorin Katriina, liikenne- ja viestintäministeriön Tiina, Loviisan Mona ja Reija, Taloushallintoliiton Sirpa ja Eeva, Jätekukon Virve sekä Kirjalaisen Sirpa.

Ollaan yhteydessä ja varmistetaan, että pääsette tuotekehittämisen kanssa hyvin liikkeelle!

   t. Kirsi

   050 5347983

   kirsi.parviainen@tamora.fi