perjantai 15. toukokuuta 2015

Maailman parhaat työttömät - eiköhän laiteta Suomi nousuun?

Tom Hagelberg on uuden työn luoja. Hän aloittaa Tamora Muutosmuotoilu Oy;n toimitusjohtajana. 

Suomessa on varmasti yksi maailman parhaiten koulutettu työttömien armada. Tässä muotoilualan osaajat ovat hyvin edustettuina. Eli tilanne ei ole mitenkään ruusuinen. Kaksi yliopistoa, monia Ammattikorkeakouluja ja muita kouluja kouluttamassa muotoilijoita työttömyyteen.  Lähipiiristä löytyy kolmatta kymmentä muotoilijaa jotka ovat joko täysin muissa töissä tai työttöminä. Kohtasin Helsingissä teolliseksi muotoilijaksi valmistuneen tuttuni. Hän työskentelee myyjänä sisustustavaraliikkeessä. Tuttavani ihastellen hämmästeli polkuani muutosmuotoilijana. Vieläkö sä sille alalle yrität? Hänen kaikki tuttunsa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ovat neljän vuoden opintojen jälkeen päätyneet opiskelemaan jollekin täysin toiselle alalle. Vaikkapa lähihoitajaksi. Työn saanti on varmempaa. Tai sille on edes jonkinlaisia edellytyksiä. Aloin itsekin miettiä tilannettani. Puskenko pässinä päätäni väkisin alalle josta niin pidän, mutta missä mikään ei ole varmaa. Muuta kuin risukkoinen orjantappurasavotta. Mutta kun niin pidän tästä ja epäsuomalaisittain tohdin sanoa olevani siinä ainakin auttavasti hyvä. En ajatellut asiaa kauaa. Olihan minulla menossa mielenkiintoiset muutosmuotoilutyöt. Niin kauan kun pääsen tekemään mielekkäitä asioita, niin en ole huolissani. Kun mitään ei tapahdu, silloin huolestun. Muotoilutyöt vaativat melkein aina kontakteja ja niitähän olin taas saanut lisää. Tein juuri niitä asioita joista pidin. En miettinyt rahaa tai työllistymistäkään. Mietin vain sen aikaista asiakastani ja käyttäjiä. He ovat merkityksellisiä. 

Mahdollistamme hyvinvoinnin kasvun epävarmassa maailmassa


Valtioneuvosto on antanut jo vuonna 2000 periaatepäätöksen muotoilupolitiikasta. Päätöksen mukaan Suomi tulee olemaan edelläkävijänä muotoilun hyödyntämisessä. Tällä päätöksellä on hyvin jaloja ja ihan oikeasti tärkeitä päämääriä. Ne eivät vain ole havaintojeni mukaan  toteutuneet. Muotoiluosaamista on, mutta yritykset eivät osaa ostaa muotoilua. Tai firmat eivät ymmärrä tarvitsevansa sitä. Kun heillä on jo insinöörinsä ja johtoryhmänsä. Mediassa muotoilun viestin vienti on aika heikkoa. Sarpanevan ja Aallon varjo fyysisten tuotteiden tekijöinä on tavattoman suuri. Suomessa muotoilu kulminoituu usein ”rokkitähtimuotoilijoihin” ja esineitä myydään ”muotoiltuina”. Tämä on design! Muotoilulla tuntuu olevan luksusleima jonka avulla tuotteeseen lyödään euroja lisää. Tämä sulkee helposti muut tuotteet ja palvelut poismuotoilun piiristä. Yhtälailla nypyläinen kondomi, puuceen  kansi tai pankin jonotustilanne on muotoiltu. Eli joku on tuotteen tai palvelutilanteen miettinyt sellaiseksi kuin me sen näemme ja koemme. Se, että onko se muotoilijan tekemää, on taas eri asia. Huonokin suunnittelu on muotoiltu. Kuinka meidän muotoilijoiden pitää viestiä muotoilun mahdollisuuksista? Pitääkö meidän puhua muotoilusta yleisemmällä tasolla, suunnitteluna? Vaikeaa se tuntuu olevan. 

Muutosmuotoilu muotoilee rakenteet uusiksi muuttavassa maailmassa. Hieno homma.


Kysyntää ja tarjontaa on. Mutta mikä Muutosmuotoilu? On palvelumuotoilua, strategista muotoilua ja jos jonkinlaista graafista muotoilua. Eikö tämä jo riitä? Ei toki. Muotoilu pystyy tarjoamaan vaikuttavuutta monessa paikassa. Itse ajattelen muutosmuotoilun tietynlaisena muotoilun yläkäsitteenä jonka alla voi tehdä monenlaista muotoilutyötä. Sen alla yhdistyy eri mutoilun osa-alueiden osaaminen. Useat näkökulmat. Eihän muotoilija voi mennä vaikka palvelumuotoilijan ”hattu päässä” miettimään tehtävänantoa. Silloin näköpiiristä on jo suljettu monia vaihtoehtoja. Muutosmuotoilussa yhdistyy kaikkien suunnittelualojen osaaminen ja kaiken tekemisen taustalla on hyvinvoinnin kasvu, hyvän tekeminen. Se on kaiken muotoilun lähtökohta. Toimimme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Muotoilemme esimerkiksi työn tekemisen kokonaan uudelleen ja suunnittelemme digitaalista vuorovaikutusta, teemme henkilöstön näkyväksi ulospäin. Kasvottomien virastojen aika on ohi. Yritystoimintaa on vireillä eri muodoissa. Toivomme uudenlaista kohtaamista myös yritysmaailman ja meidän välillämme. Jos hetkeäkään miettii, edes uumoilee päiväunissaan muotoilutarvetta, on syytä tarttua faxia modernimpaan välineeseen ja  otettava meihin yhteyttä. Meitä on vaikkapa Ville, Jaana tai Katariina. Meillä osataan auttaa muotoiluasioissa. Ring a ding ding.
Hei!
Tervehdys uuden työn... osallistujille ja kouluttajille. Tein kehittämistyötä omassa päässäni viime lähipäivän aikana vaeltamalla pari viikkoa Santiago de Compostelan tiellä. Tavoite oli tyhjentää pää ja tehdä tilaa uuden luomiselle. Olipa mahtavaa kävellä noin 25 km päivässä selässä kaikki tarvittava, eli aika vähällä materialla pärjäiltiin. Kyllä se pääkin vähän tyhjentyi ja nyt olenkin sitten saanut kehittämishankkeeni etenemään. Nyt on pilotoinnissa eka versio koulutustarjottimesta ja motivoitut ryhmä starttaa sen mukaan 2.6. Heidän palautteilla höystettynä kehittäminen jatkuu. Näkemisiin Katriina

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Tabletit käyttöön koko henkilöstölle

Tänä päivänä meidän on mietittävä millä keinoin pärjäämme kilpailukykyisinä kukin omalla alallaan.  Edustan puhtaus-ja välinehuoltopalveluja Juvan, Sulkavan ja Rantasalmen kunnan alueilla.  Työntekijöihini kuuluu välinehuoltaja, laitoshuoltajia sote palveluista kuin myös uimahallilta, kouluilta ja kunnanvirastoilta.  Myös muutamia pieniä yksiköitä kuulu siivottaviin kohteisiimme.
Asiakaslähtöisyys ja nopea reagointi toiveisiin/tarpeisiin/palautteisiin ovat mielestäni meidän vahvuuksia.
Tätä meidän vahvuutta parantamaan saimme jokainen 42 työntekijää käyttöömme tabletit parantamaan yhä edelleen tiedon kulkua. 
Työkohteet ovat levällään ympäri kuntia samoin työntekijät.  Näin digitaalisen tiedonkulun aikana olen ylpeä meidän yhtiöstä joka otti malliesimerkillisesti tabletit käyttöön koko henkilökunnalle.  Saimme koulutuksen tablettien käyttöön, mikä oli jo suuri etu jokaiselle tabletin saajalle. 
Yhdessä olemme miettineet miten saamme parhaan hyödyn niiden käyttöön.
Olemme jo ottaneet käyttöön työvuorojen lähettämisen sähköiseen muotoon jokaiselle työntekijälle.
Sähköpostit ovat jokaisella työntekijällä käytössä.  Näin tiedon kulku tulee jokaiselle reaaliajassa.  Tämä edistää tasapuolisuutta työntekijöiden keskuudessa.
Jatkossa suunnitteilla on tuntilistojen tekeminen sähköisesti tabletilla excel-taulukkoa hyödyntäen.  Työohjeiden laittaminen tabletille olisi myös työtä tukeva hyvä apu. 

Eilen sain postiini Puhtaus&Palvelu Sektori lehden.  Selatessani sitä silmiini pisti mielenkiintoinen otsikko TABLETIT siivouksen apuna Norjassa.  YES.... näin tätä päivää, miten kehityksen mukana saamme olla täällä pikkuisessa Savon kunnassa :)
Meistäkin saisi hienon tekstin johonkin ammattilehteen.  Innostunein mielin lähden kehittämään meidän puhtaus- ja välinehuollon palvelua.

Terveisin ylpeä esimies Juvalta

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kotihoito on vapaiden ammattilaisten asiantuntijaorganisaatio – ei sittenkään tuotantolaitos



Vuorovaikutuksen kenttä
Uusi palvelutuotannon tapa.










Suomen työelämän rakenteet ja työpaikkojen toimintatavat perustuvat edelleen laajasti massatuotantoajatteluun. Myös vanhuspalvelut nähdään tehtaana, jossa ytimenä on keskittäminen ja standardointi sekä niihin pohjautuvat johtamisen, työn tekemisen ja asiakkuuden mallit. Työn sisällölliset kysymykset jäävät taustalle.
Massatuotannosta uuteen palvelutuotantoon siirryttäessä työn tekemisen mallit murtuvat. Vanhus on osallinen omaan elämäänsä, kohteesta osalliseksi merkitsee uutta palvelutuotannon tapaa. Yläviistosta annettavista palveluista siirrytään avoimiin vuorovaikutuksen kenttiin, osin digitaalisiin ja osin virtuaalisiin. Työn sisällöllinen merkitys, arvosidonnaisuus ja uudenlainen, osin digitaalinen sosiaalisuus korostuu Y- ja Z-sukupolvien vallatessa työmarkkinat. Meidän on muututtava.
IMG_1035
Vantaan Koivukylän kotihoidossa uskalletaan tehdä toisin.
Kotihoidossa toiminnanohjaus ja optimointi ovat hyvin perinteisiä massatuotannon keinoja. Vanhuspalveluita kehittävälle, metsäteollisuudessa työuraansa tehneelle tuotantotalouden diplomi-insinöörille kovin tuttuja ja hyvin toimineita. Mutta ne eivät toimi enää muuttuvassa työelämässä ja maailmassa. Paitsi toimivat, kun ensin otetaan uusi palvelutuotanto, luottamus henkilöstöön ja luovuus käyttöön. Vantaan Koivukylässä nämä ladyt ovat niin tehneet kotihoidon teknologiaa uudella tavalla hyödyntävässä Silver-hankkeessa. Aika uskomatonta. Kun työntekijöille annetaan täysi vapaus, heihin luotetaan ja he saavat pysyvät asiakkuudet, syntyy hetkessä kotihoitoon asiakastyytyväisyys, työnilo ja tiikerinloikka tuotavuudessa. Kolmen ladyn toiminta heijastuu koko kotihoitoon ja laajenemisen askeleet odottavat. Aina voi tehdä tosin.
Kirjoittaja on Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Avoimessa digitaalisessa maailmassa muuttuva organisaatio


Marita ja Annikki Järvi-Saimaan Palveluista kertoivat, miten kolmen kunnan yhteinen yhtiö siirtyi avoimeen digitaaliseen maailmaan. Kerralla Lenovo-tabletit käyttöön kaikille. Miten me niin helposti ajattelemmekaan, että tarvitaan jotain ihmeellisiä taitoja uuden työn kehittämisessä. Annikki ja Marita osoittavat, että ei todellakaan tarvita. Innostusta uuden hyödyntämiseen, työn tekemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Investointi jokaisen kohdalla tulee kuukausittain takaisin yhdeksän minuutin työajan säästöllä. Se onnistuu kaikissa tehtävissä: siivouksessa, keittiössä, kiinteistöhuollossa, kaavoituksessa.

Niin, ladyt kertoivat, että muuttuvassa maailmassa muuttuu myös organisaatiot. Henkilöstöä tulee, jos ei muuta niin sijaistuksiin. Koska Järvi-Saimaan organisaatio on elävä, on sen oltava elävä myös organisaatiokaaviona. Tältä näyttää Pinterestissä oleva etusivu juuri nyt - huomenna taas erilaiselta. Käypä kurkkaamassa sitä ja kehityskertomustamme blogissamme  tai suoraan Elävään Organisaatiokaavioomme. Mitä mieltä olet? Olemme päättäneet olla Halutuin yhteistyökumppani. Emmekö näytäkin vähän siltä, että tahdomme?

torstai 5. maaliskuuta 2015

Vuorovaikutuksen kenttä kutsuu samettisena mukavaan peliin

Helmikuisessa työkulttuurin kehittämisen tapaamisessamme oli monta inspiroitumisen hetkeä.

Vuorovaikutuksen kenttä - riemastuttavaa - kentällä on hyvä miellyttävä valo; jotta voin nähdä selkeästi - vivahteet ja yksityiskohdatkin, kentällä on pehmeä samettinurmikko; en voi satuttaa itseäni vaikka vähän kompuroisin, kentällä on tilaa; voin vapaasti olla mukava oma itseni ja antaa sinunkin olla, kenttä on avarassa maisemassa; jotta voin nähdä pitkälle, taivas kentän yllä on huikean kirkas; jotta voin ajatella suuresti ja vielä lopuksi kenttä kutsuu mukavaan peliin, jossa toisin kuin urheiluottelussa olemme molemmat voittajia.
.